Hiljaiset värit muuttuivat äänekkäämmiksi
 
"Nyt me aletaan juoda viinaa!"
 
       
  Sir Elwoodin hiljaiset värit villiinnytti ensin Ankkarockin yleisön. Keikan jälkeen rokkipoppoo villiintyi itse.  
    - Tää on kesän vika keikka. Mä lähden Irlantiin tapaamaan tuttuja. Siellä on hyvää olutta. Irkuissa on kaikki muusikkoja, hihkuu bändin keulakuva Juha Lehti esiintymislavan takahuoneessa.  
    - Nyt me aletaan juomaan viinaa!  
  Herra Elwoodin joukkio nautti esiintymisestä Ankkarockissa.  
    - Täällä on helvetin hyvä soittaa. Soundcheck oli ookoo, järjestelyt sujuivat joustavasti, Lehti ylistää.  
  Hiljaiset värit ei kauaa hiljaiseloa kuitenkaan vietä. Bändin näkee livenä Helsingin Olympiastadionilla lokakuun kuudestoista päivä. Silloin soitetaan Aseman lasten hyväksi. sen jälkeen Elwoodit lähtevät reissuun, ilmeisesti Suomen kiertueelle.  
       
  Vesipyssy pysäytti pohdiskelun  
  Sir Elwood on ollut samalla kokoonpanolla kasassa jo kuusi vuotta.  
    - Se on kuin seurustelua. Kun on niinkin kauan ollut yhdessä, silloin voi jo olettaa, että voi saada aikaan jotain hyvää, Lehti sanoo.  
  Tikkurilan monitoimitalo Vernissa on tuttu paikka Hiljaisille. He jopa äänittivät siellä ensimmäisen levynsä, Varjoissa vapaan maailman.  
    - Tällaiset festarit on helvetin hyviä. Vaatii sisua ja vaivaa järjestää tällaisia ilmaistilaisuuksia. Ei tarvita mitään ulkomaalaisia matkailukonsultteja, jos paikallisilla itsellään on hauskaa, Lehti filosofoi.  
  Pohdiskelu muuttuu relaamiseksi, kun bändin puhaltelija Hannu Saarinen syöksyy ovesta vesipyssyn kanssa. Miehet riehaantuvat. Kuvaus on hankalaa. Kamera kastuu.  
  Ja pian Sininen Ford polttaa kumia asvaltilla kyydissään hilpeä rokkiporukka. Vähäksi aikaa nämä kuusi miestä jättävät taakseen Ankkarockin pölyt. lavat ja Sir Elwoodin hiljaiset värit.  
       
    Vantaan sanomat 09.08.1995  
    teksti: Raine Tiessalo  
       
   
<< takaisin leikekirjaan