|
Kuoleman
kyytipoikaa
Ollin kanssa juotiin
Toinen lähti Hietaniemeen
toinen landelle
Sattuman napalankaa
ristiin rastiin
virkkailtiin lakanoita
arkun pohjalle
Sataa kaatamalla
yössä tuoksun tunnistaa
Varjoissa räystään alla
tilanteen hän tarkistaa
Siihen aikaan Flemarilla
tuttua kauraa
arjen aamut
korkkailtiin tyhjiksi
Ei ollut syytä
etsiä parempaa seuraa
ei ollut tapana
pyydellä anteeksi
Sataa kaatamalla
yössä tuoksun tunnistaa
Varjoissa räystään alla
tilanteen hän tarkistaa
Tuonelan lautturit
otti Ollin messiin
minä rannalle jäin
vanhenee
Nuoruuden väkijuoma
ne loppuun myytiin
nää vuosikerrat
vain happanee
Sataa kaatamalla
yössä tuoksun tunnistaa
Varjoissa räystään alla
tilanteen hän tarkistaa
Sataa kaatamalla
minä tuoksun tunnistan
Jossain räystään alla
tilanteen hän tarkistaa
|
Sataa
kaatamalla